lauantai 9. syyskuuta 2017

Eucharisteo

Olen aloittanut ajat sitten lukemaan kirjaa Ann Voskamp - Tuhat lahjaa, 
jota en oo vieläkään lukenut loppuun.
Usein käy näin, että kirja on kesken kuukausi tai vuositolkulla! 
Mutta nämä luetut sivut sai mut näkemään sanan -kiittäminen- taakse. 

"Kun Jeesuksella oli vähemmän kuin kaksitoista tuntia jäljellä, mitä Hän piti kaikkein tärkeimpänä?
"Hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille..." (Luuk. 22:19) 
Alkukielellä "hän kiitti" on "eucharisteo".
Eucharisteo sanan juurena on kreikankielen armoa tarkoittava sana charis,
mutta siihen sisältyy myös sanan derivatiivi,
chara, joka merkitsee iloa."

"Charis. Armo
Eucharisteo. Kiittäminen
Chara. Ilo
Tähtikolmikko pimeyttä vasten."

Kiittäminen. Mitä se on? 
Se ei ole ainoastaan sitä, kun jotain saadessamme kiitetään antajaa.
Se ei ole vain sitä, että helppoina hetkinä kiitetään hyvistä asioista ja kauniista hetkistä.
Eikä sitä, että kiitetään hyvästä säästä.
Se ei liity ainoastaan siihen kiitokseen mikä on helppo lausua hyvinä hetkinä. 

Väitän, että kiitoksen voima on niissä hetkissä, kun tuntuu ettei pysty kiittää.
Kuinka helppoa on lausua kiitos hyvinä hetkinä
 ja kuinka mahdottomalta voi tuntua kiittäminen sellaisissa hetkissä,
joissa tuntuu ettei ole mitään mistä kiittää, 
ei ole mitään kiitoksen arvoista eikä ainakaan Jumala ansaitse kiitosta. 

Niissä hetkissä kun elämä luisuu raiteiltaan, läheistä tai itseä kohtaa sairaus, näkee kaaosta maailmassa ja ympärillä, kohtaat murtavan surun kuolemanvarjon hiipiessä lähettyville tai mitä tahansa, miksi kiitos voi vain olla mahdoton lausua tai kiittämistä on vaikea edes ajatella
 - niissä hetkissä kiittäminen on avainasemassa. 

Onko se helppoa sitten lausua kiitos kun elät myllerysten aikaa? 

Ei tietenkään!! Mikäs siinä jos se olisi helppoa. 
Uskon ja olen kokenutkin sen, että usein ja lähes aina,
vaikeuksien keskellä kun työntää vähän surua ja ahdistusta syrjään ja uskaltautuu kiittämään,
asiat muuttuvat. Kiitoksen kautta. 

Raamattu puhuu paljon kiitoksesta. Siellä ei sanota että "kiitä silloinkun on helppoa"
 "kiitä hyvinä hetkinä", vaan siellä sanotaan 1. kirjeessä Tessalonikalaisille luvussa 5,
jakeessa 18 suoraan ja kaunistelematta näin
 "Kiittäkää joka tilanteessa
sillä sitä Jumala tahtoo teiltä Jeesuksessa Kristuksessa." 
Kuinka väärin tuon voi ymmärtää? Ei mun mielestä kovin monella eri tavalla. 
Kyllä meistä jokainen tietää, että -joka tilanteessa- tarkoittaa todella -joka tilanteessa-. 

Ei. Se ei aina ole helppoa. Taannoin äidin ollessa sairaalassa mä rukoilin, itkin ja huusin Jumalan puoleen!! Se tuska oli kauhea. Ja silloin kun tuntui että oli jo niin väsynyt koko rukoilemiseen,
ettei jaksanut kun huokaista, soitettiin sairaalasta että äiti on hengityskoneessa.
En tiennyt mitä olis sanonut tai tehnyt, tuntui että tätä ei enää kestä! Ei näin Jumala! Ei näin. 

Kunnes sen surun ja väsymyksen keskellä muisti sen, että "kiitä joka tilanteessa" ja että aiemmin vuosia sitten äiti oli kertonut, kuinka sairaalassa silloinkun viimeksi oli niin huonossa kunnossa, että pelättiin selviääkö siitä, hän oppi kiitoksen ja siitä lähti parantuminen. Mä tartuin siihen! Mä tajusin, mä voin ja mun täytyy kiittää. Mä hampaat irvessä, niin vaikealta kuin se tuntui, kiitin Jumalaa, Isää siitä, että kävi miten kävi, kiitos Jeesus. Sinä tiedät miten tässä tulee käymään. Ja kiitin Hänen suuruudestaan, siitä että Hänen on valta maanpäällä niinkuin Taivaassa. Hän tietää. 

Nämä ajat olivat mulle ja meidän koko perheelle vaikeita aikoja, mutta aikoja jolloin oli turvauduttava Jumalaan täysillä. Jolloin kiitettiin. Ja pelättiin. Toivon kanssa mentiin aaltoillen. Ja sitten kiitettiin ja ehkä uskallettiin huokaista kun äiti pääsi kotiin. Kyllä mä väitän, että kun mä pääsin siihen kiitoksen ja kiittämisen ilmapiiriin, niin se oma tuska ja ahdistus sekä pelko helpotti. Eivät kokonaan poistuneet. Mutta tietynlainen rauha tuli sisimpään. Kiitoksessa on voima. 

Pari päivää sitten, mä heräsin siihen, että mä oon viime aikoina kiittänyt ihan liian vähän! 
Yhtä tärkeää kuin on rukous, on kiitos! Sanoisin näin. 

Tämäkin teksti taas piti sisällään suurimmalta osin omia ajatuksiani ja kokemuksiani asiasta. Kokemukset on tosia. Mielipiteitä on monia. Mutta Sana silti sanoo "kiittäkää joka tilanteessa".

Kokeile kiittää vaikeuksien keskellä. Kokeile huokaista Jeesuksen puoleen. 
Et sä ainakaan menetä mitään. 

Be blessed <3 - Jessica